17.1.15

Hehkuvan hehkeä tomaatti-paprika-chili-kikhernekeitto


Pari viikkoa sitten ihana naapurini kertoi kylmän talvipäivän iltana lasten kanssa ulkoillessamme kaivanneensa vakkarikeittojensa listalla olevaa, sopivalla määrällä chilin tulisuutta maustettua tomaatti-paprikakeittoa. Mielikuva tästä jäi päähäni. Se riivasi minua päivittäin. Mitä loskaisempi, tuulisempi päivä, sitä enemmän tästä alkoi muodostua minulle pakkomielle. Töissä, kotona, ehkä jopa kaupungillakin. 

Ostin ainekset odottamaan hetkeä. Koska tällaiseen keittoon tulee laittaa kunnon määrä tuoretta tomaattia, en voinut antaa 1,5 kiloa tomaattia odottaa kaapissa liian kauaa. Hetki saapui. Ystäväni lapsineen tuli kylään kotihoitopäivämme ratoksi ja olin luvannut valmistaa lounasta. Chilin tulisuus epäilytti hieman, sillä pöytään tulisi istumaan myös neljä alle 5-vuotiasta. Onneksi heille löytyi toissapäivänä valmistamaani härkäpapurouhemakaronilaattikoa (wow, mikä sana!), joten reitti oli selvä. Vain aikuisille. 

En ollut saanut tarkkaa reseptiä keitolle, joten ryhdyin sooloilemaan ja säveltämään. Halusin tehdä keiton mahdollisimman helposti, jotta voisin keskittyä päivän lapsihärdelliin ja kuulumisten vaihtamiseen. Kaikki ainekset tulisivat siis päätymään uunipellille paahtumaan ja siitä kattilaan, ilman että lisäkuumennuksia tarvitaan. En ehtisi kalttaamaan tomaatteja tai kuorimaan paprikoita tai chiliä. En halunnut pilkkoa ja paistella valkosipulia erikseen, sipuli saisi jäädä kokonaan pois kuorimisvaivan vuoksi. Halusin hieman lisäruokaisuutta keittoon. 

Kaikki vihannekset puoliksi, mukaan purkillinen kikherneitä, sekaan öljyä, suolaa ja savupaprikajauhetta ja tunniksi uuniin. Tämän jälkeen kippaus kattilaan, perään vähän sauvasekoitinta ja se olisi siinä. Päälle hieman jugurttikastiketta.


Siinä se sitten olikin - ja maistui ihanan lämmittävältä. Ja täyteläiseltä. Innostavalta ja lohduttavalta yhtä aikaa. Ei ehkä lasten makuun chilin vuoksi, toki tunnen muutamia hyvinkin pieniä chilin ystäviä, joten never say never. 

Niin ja seuraavana päivänä uudelleen lämmitettynä tämä maistui vieläkin paremmalta!


Tomaatti-paprika-chili-kikhernekeitto (valkosipulinen sellainen)
Neljälle alkuruuaksi tai kolmelle pääruuaksi

1,5 kg tuoretta tomaattia (mitä kypsempiä, sitä parempia tähän!)
2-3 punaista paprikaa
1-2 mietoa punaista chiliä
4 isoa valkosipulinkynttä 
1 prk kikherneitä (itse käytin Go Green luomukikherneitä, 285g) valutettuina
3 rkl oliiviöljyä
reilusti suolaa
mustapippuria
1-2 tl savupaprikajauhetta
kourallinen tuoreen basilikan lehtiä

Pane uuni lämpiämään 200 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla siten, että se hieman nousee ylös pellin reunoilta (vihannesten paahtuessa ne päästävät melko paljon nestettä pellin pohjalle). Pese tomaatit, paprikat ja chili (itse käytin yhden chilin ja noin puolet sen siemenistäkin). Puolita ne huolettomasti ja asettele uunipellille. Kuori valkosipulin kynnet ja asettele myös pellille. Huuhtele kikherneet ja kaada nekin pellille. Kaada päälle oliiviöljyä, rouhi myllystä reilusti suolaa (ainakin 1,5 tl) ja makusi mukaan mustapippuria ja savupaprikajauhetta. Sekoittele vihanneksia käsillä huolellisesti, jotta ne kaikki saavat kiiltävän öljypinnan ja tasaisesti mausteita päälleen.

Laita pelti uuniin. Anna paahtua noin tunnin, tai kunnes vihannekset tummuvat hieman pinnastaan. Voit sekoitella vihanneksia noin puolivälissä paahtamista.

Kaada paahtuneet vihannekset kattilaan. Kätevin tapa on nostaa leivinpaperi pelliltä pitäen sen sivureunoista kiinni ja kaatamalla vihannekset siitä kattilaan. Lisää sekaan basilikaa ja surauta pehmeäksi sauvasekottimella.


Jugurttikastike (keitto toimii myös ilman tätä)

1 dl luonnonjugurttia (käytin itse turkkilaista jugurttia)
kourallinen yrttejä (minulla oli mukana basilikaa ja persiljaa)
1 tl sitruunamehua
0,5 tl valkosipulijauhetta
0,5 tl juoksevaa hunajaa
pieni ripaus suolaa

Hakkaa yritit hienoiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään, tarkista maku ja lisää aineksia tarpeen mukaan.  Annostele keiton päälle, koristele esim basilikalla ja savupaprikajauheella. 

4 kommenttia:

Iitu kirjoitti...

Jee, aion kokeilla seuraavaksi tällä ohjeella! Siitä mun (joka kerta erilaisesta) herkkukeitosta puuttuu se jokin, ehkäpä se ois toi kikherne! Mahtavaa.

Enkä kyllä aio ensi kerralla kaltata tomaattejakaan, jos ei kerran tarvi? Se on meinaan tylsää hommaa se.

Ps. tykkään tässä jutussa erityisesti tuosta sanasta "ihana". hihih.

ripaus ja hyppysellinen kirjoitti...

Hei ihana, kerro sitten että oliko niistä kikherneistä Siksi Joksikin!

Ja varmasti kalttaaminen kannattaa, jos vaan aika, ranteet ja hermot kestää.

Rommirusina kirjoitti...

Kikherne, tässäpä tosiaan ideaa seuraavaan kasvissosekeittoon! Hienot kuvat! :)

ripaus ja hyppysellinen kirjoitti...

Kiitos, Rommirusina!

Nuo kikherneet ovat päätyneet itselläni moneen keittoon. Ne ovat kyllä niin monikäyttöisiä!