20.11.14

Rapsakka ruusukaalisalaatti


Englannissa asuessani kehitin ihan oikean kammon ruusukaalia kohtaan. Täysin löllöiksi keitetyt, kokonaiset "brysselinkaalit" paitsi maistuivat myrkylliseltä, mutta myös tuntuivat vähintäänkin ällöttäviltä hajotessaan suussa kaikessa vetisyydessään. Tai useimmiten ne hajosivat jo siinä vaiheessa, kun niitä yritti pyydystää haarukkaan. Yuck, never again.

Kunnes eteeni alkoi päätyä juttuja ruusukaalin terveellisyydestä eri yhteyksissä parisen vuotta sitten. Tuolloin tein karamellisoituja ruusukaaleja joulupöytään. Ne olivat ihan jees, mutta eivät päätyneet joulupöydän vakkarilisukkeiksi.

Ihan sattumalta selaisin aikoinaan serkultani lahjaksi saamaa niinikään brittiläisen Hugh Fearnley-Whittingstallin River Cottage veg everyday -keittokirjaa (jota näemmä saa nyt Amazonista superhalvalla). Se aukesi kohdasta, josta simieni eteen pomppasi ruusukaalisalaatin kuva ja ohje. Selkeä merkki. Nyt olisi uuden kokeilun aika. Tästä on aikaa ehkäpä kuukausi. Sen jälkeen minusta tuli kertaheitolla ruusukaalin suurkuluttaja. Kätevää siinä on se, että ruusukaali on pullollaan C-vitamiinia, valkuaisaineita ja rautaa. Ja sitä saa kotimaisena pitkälle talveen.



Kuvan salaatti on ihanan rapea. Sitä ei uiteta kastikkeessa ja siten se on melko kuiva, mutta se toimii. Sitruuna tuo siihen melkeinpä täydellistä kirpeyttä ja cheddar vie elämyksen kuitenkin sinne Englantiin. Kirpeä omena tasapainottaa ja kokonaisuuden kruunaa hasselpähkinän täyteläisyys. Ja - tadaa! - salaatti on valmis hyvin nopeasti.

Tätä tuosta Fearnley-Whittingstallin kirjan ohjeesta mukailtua salaattia on siis tullut syötyä melko monesti sekä lisukesalaattina että ihan sellaisenaan päivällisenä tai viikonlopun myöhäisillan herkutteluruokana.

Ruusukaalisalaatti omenan ja cheddarin kera
Reilu kulhollinen

kourallinen hasselpähkinöitä
200g ruusukaalia
1 sitruunan mehu
2 rkl oliiviöljyä
muutama tuore timjamin oksa
1 hapan omena
50 g cheddaria
suolaa ja pippuria myllystä

Paahda hasselpähkinöitä hieman paistinpannulla. Kuumenna pannu, lisää hasselpähkinät. Liikuttele niitä hieman pannulla, kunnes ne saavat pintaansa hieman tummaa väriä. Siirrä pähkinät sivuun jäähtymään.

Poista ruusukaaleista uloimmat lehdet, jos ne näyttävät huonoilta tai kellertäviltä. Leikkaa kannasta kuivahtanut osa pois. Siivuta kaalit noin 2 mm paksuiksi siivuiksi pitkittäissuunnassa. Siirrä siivut kulhoon. Purista sitruunan mehu huolellisesti ja kaada ruusukaalien päälle. Kaada lisäksi päälle oliiviöljy, lisää timjami ja reilusti suolaa ja pippuria. Suolaa tarvitaan tässä salaatissa, jotta sen maku tulee esiin oikealla tavalla. Sekoita salaattia käsillä.

Pese omena (ja kuori, jos se on ulkomaista alkuperää). Lohko omena ja pilko sopivan kokoisiksi, ohuiksi suupaloiksi. Lisää kulhoon ruusukaalin sekaan.

Pilko cheddar noin 1 x 1 cm kokoisiksi kuutioiksi. Lisää kuutiot salaattiin ja sekoita jälkeen. Tarkista suolan ja sitruunamehun tasapaino ja kaada lopuksi päälle hasselpähkinät. Tarjoa heti.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö tule vatsanpuruja raa'asta ruusukaalista? Minulla on kurja kokemus siitä.

ripaus ja hyppysellinen kirjoitti...

Ei ole itselle tullut, kuulostaa ikävältä! Tällä kulutusvauhdilla saattaa kyllä pian itsellekin sellaisia tulla, tai sitten olen huomaamattani karaistunut.