Rakkaani lehtikaali tahini-lime salaatinkastikkeessa

Lehtikaaliaddiktin kesää helpottaa oma pieni viherkaaliplantaasi. Paitsi että ei (todellakaan!) tänä vuonna. Mistä ihmeestä kaalejani tuhoavat madot ja kirvat keksivätkin tulla kasapäin viljelmilleni pitämään jotain ihmeen kaalifestareita (katso kuva)?! En tykkää. Samettikukat eivät auta. Mäntysuopa ei auta. Vertaistuki auttaa hieman. Tiedän kyllä, että en ole tämän wannabe-pienviljelijän sydäntäni särkevän ongelmani kanssa yksin. Ilmiö toistuu viljelmilläni koti- ja mökkipihan viljelmälläni. Nyyh.

No, onneksi moni ammattiviljelijä pelastaa tänäkin vuonna ja kaupasta tulee raahattua pussikaupalla huipputerveellistä viherkaalia taas sipseihin, salaattiin ja vihersmoothiin ja -mehuun. 

Lehtikaali on monelle tottumattomalle sellaisenaan ehkä hieman liian voimakas ja koostumukseltaan haastavan rapsakka ja monen ruoansulatuksellekin se on vähän liian tujua. Vaan ei hätää. Niin sanottu hierottu lehtikaali (massaged kale) pitäisi olla hellempi makuhermoille ja suolistollekin.

Lehtikaalisipsit kuuluvat edelleen kesän vakkariruokalistaan, kehittelenkin niistä jatkuvasti uusia mausteversioita. Salaatteihini lehtikaali on ujuttautunut myös pysyvästi, usein keräkaalin kaverina. Tässä yksi uusi salaattisuosikkini, jossa hierotun lehtikaalin pehmennyttä makua terävöittää lisää limetinraikas tahinikastike. 

Maukas, nopea, ravitseva ja eksoottinen! Täydellinen kesään - vaikka ei omasta maasta lehtikaali noussutkaan kulhoon asti!

Lehtikaalisalaatti lime-tahinikastikkeella

Neljälle runsaaksi salaatiksi

Kastikeainekset:

2 rkl tahinia

1-2 limen mehu (käytä luomua)

2 tl omenasiiderietikkaa

1 tl vaahterasiirappia tai hunajaa

1 rkl (tamari)soijaa

1 rkl oliiviöljyä

(pari tippaa paahdettua seesamöljyä halutessasi)

suolaa ja pippuria

Salaattiainekset:

1 pss lehtikaalia

hieman oliiviöljyä (noin puoli rkl), ripaus suolaa ja sitruunamehua

puolikas kurkku

1 avokado

50g pistaasipähkinän sydämiä tai paahdettuja pinjansiemeniä

tuoretta korianteria

Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset hyvin keskenään notkeaksi kastikkeeksi käsin tai sauvasekoittimella. Lisää öljyä, jos tahini tekee siitä liian tahmeaa. 

Valmista salaatti. Huuhtele lehtikaalit ja kurkku. Irrota lehtikaaleista lehtiruoti ja revi tai pilko lehdet sopivan kokosiksi paloiksi. Pilko kurkku puolikuun muotoisiksi ohuiksi siivuiksi. Kuori avokado ja poista sen kivi. Siivuta haluamasi muotoisiksi siivuiksi. 

Asettele lehtikaalit kulhoon. Jos haluat hieroa lehtikaaleja, lorota niiden päälle ihan hieman oliiviöljyä ja purista sekaan hieman sitruuna ja ripottele päälle suolaa. Halutessasi hiero lehtikaaleja sormillasi hetken, kunnes niiden pinta on selkeän öljyinen. Lisää joukkoon kurkkua ja avokado. Lisää salaatinkastike ja sekoita kevyesti mutta hyvin. Silppua päälle korianteri ja koristele halutessasi villikukilla. Tarjoile heti, ei säily raikkaana pitkään. 

Kotikonttorin vakkarisalaatti meets huikea pannumarinoitu tofusuikale

Uusien reseptien kokeileminen on ehkä parasta juhlapyhissä, mutta ainakin yhtä hauskaa se on arjen ruokahetkissä. Ihana arki, olet taas täällä! Paitsi että kyllä sitä voi seikkailuhenkinen kokeilijakin kaavoihinsa kangistua. Mutta jos se jokapäiväinen henkilökohtainen kaava tuntuu aina vaan yhtä ihanalta, eikä siihen joudu osalliseksi kukaan muu?! Ja kun siihen palaaminen esim joulun jälkeen tuntuu suorastaan taivaalliselta. Ei kai siinä sitten mitään pahaa ole? Tällä verukkeella syön arkisin lähes joka päivä samanlaisen lounaan. Mutta viime aikoina pakkaa on pahasti sekoittanut eräs vanha tuttu uudenlaisessa “asussa”.

Työskentelen pääasiassa kotona ja luonnollisesti lounas on yksi päivän kohokohdista. Joskus piipahdan ylhäisen yksinäisyyteni ulkopuolelle Kauniaisten ihanaan Lähellä Deliin viettämään rauhaisan lounashetken, mutta useimmiten teen itselleni suht samanlaisen, nopeasti valmistuvan nuudelisalaatin. Siihen tulee nuudeleita (yleensä tattari- tai riisi-), kiinankaalia, kurkkua, raakaa kukkakaalia, avokadoa, korianteria ja pähkinöitä. Kastikkeen muodostaa näppituntumalla tamarisoija, omenasiiderietikka, lime tai sitruuna, sriracha tai päälle ripoteltuna chilihiutaleet. 

Entä se uuteen asuun verhoutunut vanha tuttu? Niin, SE teki salaatistani yhtäkkiä taas uudella tavalla jännittävän. Työssäni minulla on ilo työskennellä konkreettisesti lähellä syvästi fanittamani tammisaarelaisen Jalotofun porukkaa. Sen parempaa pohjatonta tofureseptien elävää arkistoa ei voi olla. Olen kokeillut jo paljon uusia juttuja, mutta tämä pannumarinoitu tofu on osastoa “something else”. Aivan jäätävän hyvää, lainatakseni erään ystäväni vakkarilausahdusta.

Tämä erityinen tofun pannumarinointikikka on toiminut niin hyvin, että useampi nirso lapsi ja aikuinenkin on päätynyt luulemaan sitä kanasuikaleiksi!  Pannumarinointu tofu toimii salaatin lisäksi erityisen hyvin tacoissa, lisukkeena sosekeittojen päällä ja pastassakin. Ja tämähän ei tähän jää, todennäköisesti se löytyy jossain kuosissa uuden vuoden juhlapöydässäkin meillä.

K-O-K-E-I-L-K-A-A-! 

Pannumarinoitu tofu

1 pkt Jalotofu Naturel tai Hempnut

2 rkl öljyä paistamiseen (itse käytän luomukookosöljyä)

0,5 tl savupaprikajauhetta (bitter)

1 tl kurkumaa (tai curryjauhetta)

1 valkosipuli hienonnettuna

2-3 rkl tamarisoijaa

(korianteria ja persiljaa)

Riko tofupala neljään osaan. Kuivaa palat talouspaperiin tai keittiöpyyhkeeseen ja tee keittiöpyyhkeestä paloille tiivis nyytti. Aseta nyytti painon alle, jotta mahdollisimman paljon nestettä poistuu. Painoksi soveltuu hyvin leikkuulauta, jonka päälle voit asettaa painoksi esim kirjoja. Itse asettelin pyyhenyytin lävikköön ja sen päälle painoksi kakkuvuoan jonka sisällä oli jumalattoman painava kivimortteli. Anna tofun kuivua noin 15 minuuttia nyytissä painon alla.

Ota tofu pois painon alta ja murustele se kulhoon noin etusormen pään kokoisiksi palasiksi. Kuumenna öljy paistinpannulla mahdollisimman kuumaksi (alla anna sen kuitenkaan päästä savuamaan). Ruskista tofupaloja kuumalla pannulla koko ajan sekoitellen, kunnes ne saavat pintaansa kauniin vaaleanruskeaa väriä. Ripottele päälle savupaprikajauhe ja kurkuma sekä valkosipuli ja jatka paistamista muutama minuutti. Kaada soijakastike tofujen päälle ja sekoita tasaisesti, kunnes se on imeytynyt tofupaloihin. Nosta pannu pois liedeltä. Halutessasi ripottele päälle silputut yrtit. 

Käytä salaattiin, tacoihin, tortilloihin, pastaan - ihan mihin vaan mielikuvituksesi ulottuu!

Jokapäiväinen rapea kurkku-sataysalaattini

Muutama viikko sitten sain viimein käsiini itse itselleni lahjaksi ostamani kasviskeittokirjan, jota olin jo jonkin aikaa (liian kauan) himoinnut. Brittiläisen Anna Jonesin ‘A Modern Way To Eat’ on kyseinen opus ja se oli ehkä jopa vieläkin upeampi, kuin mitä odotinkaan. Kaikin puolin.

Annan ura lähti liikkeelle Jamie Oliverin opissa ja nykyään hän on paitsi kokki, myös ruokastailaaja ja -toimittaja. Ja sen kyllä huomaa. Kuvat ovat kauniita ja tekstit sellaisia, että tekisi mieli lukea joka sivu. 

Entäpä ne reseptit sitten? No, sanotaan vaikka niin, että koukutuin heti ensimmäiseksi testaamaani salaattiin sanan varsinaisessa merkityksessä. En pysy enää perässä laskuissani, että montako kertaa olen tämän kyseisen salaatin tänä kesänä kirjan saatuani valmistanut.

Uskallan myös sanoa, että voisin valmistaa kirjasta jokikisen reseptin. Periaatteena niissä on terveellisyys, arki, helppous ja ekonomisuus. Uppoaa muhun täysin. Todellakin suosittelen. Ja todellakin suosittelen myös tätä salaattia, jota tuli syötyä viimeksi tänään (valmistusaika 10-15 min). Pitäisi ehkä syödä välillä jotain muutakin, niin saisi näitä blogipostauksia ulos vähän useammin…

Ainoa isompi tekemäni muutos alkuperäiseen ohjeeseen oli kastikkeeseen lisäämäni seesamiöljy. Oman vakkariksi muodostuneen kastikkeen teen myös hieman eri suhteilla kuin kirjassa, alla oma ohjeeni. Ohjeessa pääosassa olevan pinaatin tilalla käytin (taas kerran) oman yrttiboksini lehtikaalia, joka yhä vaan kasvaa aivan “into pinkeänä”. Heittelin sekaan kyllä myös hieman oman maan pinaattiakin.

Rapea kurkku-sataysalaatti
Isot annokset kahdelle

Salaatti:
puolikas kurkku
6 isoa lehtikaalin lehteä (lisäksi voi myös laittaa joukkoon pinaattia)
1 nippu korianteria
1,5 dl rouhittua maapähkinää

Kastike:
1 (luomu)sitruunan mehu
1 rkl hunajaa
1 rkl soijakastiketta
2 rkl oliiviöljyä
pienen peukalon kynnen kokoinen pala inkivääriä raastettuna
1 tl (reilu) seesamiöljyä

Leikkaa kurkku pitkittäissuunnassa puoliksi. Halutessasi poista tässä vaiheessa siemenet kaapimalla ne irti kurkusta lusikalla. Itse en ole aina poistanut siemeniä. Pese lehtikaalit (ja pinaatit), kuivata niitä hieman keittiöpyyhkellä. Poista kova lehtiruoti. “Siivuta” pehmeä kaaliosa muutaman sentin paksuisiksi siivuiksi. Hienonna korianteri, myös sen varret! Sekoita vihreät ainekset keskenään kulhossa. Lisää joukkoon maapähkinärouhe.

Sekoita kastikeainekset keskenään huolellisesti. Kaada salaattiainesten päälle ja sekoita hyvin. Nauti!

Rakas nuudelisalaatti

Rakkaus ei tunne rajoja. Nuudelisalaattiinkin voi rakastua. Nimim. Kokemusta on

Seuraa taas kierrätyspostaus. Nuudelisalaattini näki blogipäivänvalon vuoden 2013 marraskuussa entisessä Turun Sanomien blogissani, flunssakauden käynnistellessä moottoreitaan. Mielestäni on täysin oikeutettuja muistuttaa tästä oivallisesta pöpökarkottimesta flunssakauden loppupuolella (koputan puuta), joka on kaiken lisäksi todella herkullista. Jos siis tykkää thai-vivahteisista mauista.

Miten salaatti siis liittyy flunssakauteen? Tulisessa chilissä on aimo annos C-vitamiinia. Sen lisäksi sen sanotaan vahvistavan vatsaa ja ruoansulatusta (niin vaikeaa kuin tämä onkin uskoa). Sitruuna on samoin loistava C-vitamiinin lähde. Inkiväärin ja valkosipulin sanotaan puolestaan tukevan kehon immuunijärjestelmää ja toimivan luonnon omina antibiootteina – etenkin kypsentämättöminä nautittuina. Pientä aseistusta flunssaa vastaan siis.

Tätä salaattia olen kohtalokkaan marraskuisen illan jälkeen valmistanut ja sitä on meillä kotona nautittu kymmeniä kertoja. Valehtelematta. Eikä tunnu kyllästyttävän. Etenkään kun se vaihtelee vuoroja aikuisten iltapalatarjoilussa vietnamilaisten kesärullien kanssa (katso edellinen postaukseni alta). 

Nuudelisalaatti

2 isoa annosta tai neljä pienempää

Kastike:

1 punainen chili

1 rkl oliiviöljyä

2 rkl seesamiöljyä

2 – 3 rkl soijakastiketta

1 pieni valkosipulinkynsi

2 cm pala inkivääriä raastettuna

6 rkl (luomu)limen mehua (n 1,5 mehukasta limeä)

1 tl hunajaa tai ruskeaa sokeria

Vihannekset:

100 g lasi- tai riisinuudeleita

kourallinen cashew-pähkinöitä

puolikas kurkku

¼ - 1/2 kiinankaalia

75 g mungpavun ituja

1 tuore korianteri kevyesti revittynä

Poista chilistä siemenet (tai jos haluat erityisen tulista salaattia, ota siemenet mukaan) ja silppua chili erittäin hienoksi. Kuori inkivääri ja raasta se raastimen hienolla terällä. Huomaa myös raastimen sisäpintaan jäävä inkivääri. Kuori ja silppua valkosipuli hienoksi. Purista pestyn sitruunan mehu. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset esim lasipurkissa, jonka voit sulkea kannella. Voit näin sekoittaa kastikkeen tasaiseksi heiluttamalla purkkia voimakkaasti kädessäsi. Anna maustua hetki.

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Kaada lävikköön ja huuhtele kylmällä vedellä, kunnes ne ovat kylmiä. Jätä valumaan. Paahda pähkinät kuumalla paistinpannulla ja sekoittele niitä puulastalla kunnes ne saavat hieman väriä pintaansa. Silppua kiinankaali sivuttaissuunnassa ohuiksi siivuiksi. Pilko kurkku.

Aseta vihannekset ja nuudelit kulhoon. Kaada kastike niiden päälle ja sekoita huolellisesti niin, että kastike leviää salaattiin ja nuudelit ja vihannekset sekoittuvat keskenään. Revi lopuksi mukaan korianteri ja kaada paahdetut pähkinät salaatin päälle.

Tarkista kastikkeen ja salaatin makujen liitto. Lisää suolaa ja pippuria, jos jäit näitä kaipaamaan.

Caesar-salaatti (joka ei oikeastaan ole mitään sinne päinkään)

Tämä keisarillinen salaatti on kasvissyöjälle melko haasteellinen. Olen tehnyt muutamiakin versioita, joissa anjovis korvataan erilaisilla vaihtoehtoisilla aineksilla. Olen myös tehnyt raskaana oleville sopivaa caesar-kastiketta, johon käytetään keitettyä munaa raa’an sijaan. Yksikään ei ole ollut pahaa, kaikki oikeastaan “ihan jees”. Mutta nyt meinaan haljeta tyytyväisyydestä. 

Löysin ceasar-kastikkeen ohjeen, jossa ei luonnollisesti ole anjovista, eikä lainkaan kananmunaa. Samaisessa reseptissä koukuttavasta Oh She Glows -blogista, oli krutongitkin korvattu paahdetuilla kikherneillä. Jep, takuulla kuulostaa epäuskottavalta perinteisen caesar-salaatin ystävien korvaan. 

Jalostin sitten innostuksissani itse salaattiakin siten, että lisäsin siihen terveellisyyttä ja ruokaisuutta lisäämään kvinoaa (quinoaa), sekä lehtikaalisipsejä. Rapeaksi paahdettua lehtikaalia siis, toisin sanoen. 

Eipä tätä tämän jälkeen enää caesar-salaatiksi voi kutsuakaan, etenkään kun en laittanut sekaan edes parmesaania. Osuvampi voisi olla jotain tyyliin syvän maukas, caesarin inspiroima terveellinen salaatti. Joka on siis vegaaninen ja gluteenitonkin. 

Tämä upposi viime viikonlopun aikana kahteen erilaiseen ei-vegeistä koostuneeseen kohdeyleisöön ja sai yllättäviäkin kehuja. Uskallan siis kehottaa kokeilemaan!

Non-caesarkastike

(ohje mukailtu Oh She Glows -blogista)

2 dl casewpähkinöitä yön yli vedessä liotettuina

0,5 - 1 dl vettä

2 rkl oliiviöljyä

2 tl sitruunaöljyä

hieman vajaa 1 rkl Dijon-sinappia

0,5 tl valkosipulijauhetta

1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna

0,5 rkl Worchestershire-kastiketta

2 tl kapriksia

suolaa ja mustapippuria

Kaada kaikki ainekset sauvasekottimen omaan kulhoon. Soseuta kastikkeeksi sauvasekottimella. Lisää lopuksi suolaa makusi mukaan. Anna maustua jääkaapissa. 

Kikhernekrutongit

(ohje mukailtu Oh She Glows -blogista)

1 tlk (285 g) tarjoiluvalmiita kikherneitä

1 rkl oliiviöljyä

0,5 tl valkosipulijauhetta

suolaa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Huuhtele kikherneet, kuivata niitä hieman kumoamalla ne keittiöpyyhkeen päälle. Kaada ne sitten leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljy, ripottele sekaan valkosipulijauhe ja suola. Sekoita käsillä, kunnes kikherneet ovat tasaisesti öljymausteseoksen kiillottamat. Paahda uunissa noin 10 minuuttia, kääntele hieman ja paahda noin toiset 10 minuuttia tai kunnes kikherneet ovat saaneet hieman väriä pintaansa. Anna jäähtyä.

Lehtikaalisipsit

150 g lehtikaalia

1-2 rkl oliiviöljyä

suolaa

Lämmitä uuni noin 130-150 asteeseen. Huuhtele lehtikaalit, taputtele kuivaksi keittiöpyyhkeellä. Poista lehtikaalista kova “ruoto-osa” veitsellä. Revi lehtikaalit noin 5 x 5 cm palasiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljy ja ripottele sekaan suola. Hiero lehtikaaleja käsissäsi siten, että öljy ja suola levittyvät niiden pintaan huolella. Paahda uunissa (itse käytän kiertoilmaa), kääntele lehtikaaleja noin 5 minuutin välein, sillä ne palavat nopeasti. Lehtikaalit paahtuvat noin 10 minuutissa, huomaat sen sopivasta rapeudesta. 

Non-caesarsalaatti

2 dl quinoaa keitettynä ja jäähdytettynä

kourallinen pinaattia “siivuiksi” leikattuna

1 romaine-salaatti

paahdetut kikherneet (ohje yllä)

lehtikaalisipsit (ohje yllä)

caesar-kastiketta (ohje yllä)

Huuhtele pinaatti ja salaatti ja kuivaa kevyesti. Revi tai leikkaa salaatti sopiviksi paloiksi (itse pidän isoista paloista tässä salaatissa). Sekoita tässä kohtaa joukkoon quinoa ja lopuksi sekoita huolellisesti joukkoon salaatinkastike. Asettele päälle lehtikaalisipsit ja lopuksi kikhernekrutongit. Älä sekoita enää, sillä lehtikaalisipsit hajoavat ja veltostuvat muuten. Ne tulevat lautaselle mukavasti mukaan salaattia tarjoiltaessa.