Näytetään tekstit, joissa on tunniste quinoa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste quinoa. Näytä kaikki tekstit

11.6.16

Huikean ravitseva ja maukas pata feat. kurkuma, quinoa, linssit ja bataatti



Jep, olen edelleen täällä. Luvattoman pitkä blogihiljaisuus, vaikka olen täynnä elinvoimaa kesän ja sen ulkoilmaan liittyvien lieveilmiöiden ollessa normaalia aiemmin täällä. En kyllästytä teitä kootuilla selityksilläni hiljaisuudesta, vaan menen suoraan asiaan. Luvassa arkiruokaa luokassa “terveellistä, mutta jännittävän hyvää”. 

Kuten aiemminkin on todettu, olen tiukassa koukussa kurkumaan. Tungen sitä lattejuomaani, kaikkiin mahdollisiin ruoanlaiton käänteisiin, itsepuristettuihin mehuihin ja smoothieihin ja näiden lisäksi nautin sitä Pukkan luomukapseleinakin. Luulisi siis, että olen tulehdukseton ja täydessä ruumiin ja sielun voimissani, sillä sen verran ihmeellisenä tuota keltaista yrttimaailman kultaa pidetään. 

Tässä siis taas yksi kurkumainen resepti, joka on ravintosisällöltään ja maultaan muutoinkin upea - vaikka näyttääkin jonkun silmään takuuvarmasti vähän epäilyttävältä. Se tarvitsee ehdottomasti kaverikseen raikkaan sitruunaisen jugurttikastikkeen, joka hieman parantaa sen ulkoista olemustakin. Ja katso, pata upposi - myös lapsille! Toki omat koemaistajani ovat tottuneet maistelemaan ja syömään rohkeimpiakin kokkauksiani ja ovat siten esimerkillisen ennakkoluulottomia (sanoo ylpeä ruokafriikkiäiti). 

Ihan lyhyesti kuitenkin vielä tuosta kultaisesta lemmikistäni, kurkumasta, jonka moni tuntee miltei mitäänsanomattoman makuisena mausteena Intiasta. Sitä pidetään erityisesti erilaisten tulehduksien torjujana, kipujen lievittäjänä, ruoansulatuselimistlö hellivänä, ihoa heleyttävänä, muistia tukevana - ja ties minkä terveysongelman tukihoitona. Kurkuman imeytymiseen tosin tulee kiinnittää huomiota, sillä kurkuma on tunnetusti vaikea imeyttää. Tärkeä lähtökohta on, että ylipäänsä imeytyäkseen kurkuma tarvitsee kaverikseen jotakin voimakasta maustetta - useimmiten suositellaan mustapippuria - ja rasvaa. 

Tämän jutun resepti ei varsinaisesti valmistu kauden vihanneksista vaikka pidänkin niiden suosimista tärkeänä, sillä innoitus siihen tuli eräästä amerikkalaisesta tv-ohjelmasta jota kuuntelin kerran autossa. Ohjelmassa valmistettiin pataruoka, jonka tarkoitus oli kurkuman siivittämänä paistatella kaikin puolin ravintoarvoiltaan häikäisevänä kullankeltaisena terveyspommina. 

Padassa on tästä syystä yhdessä pääosassa bataatti. Se on ravintoarvoiltaan oivallinen, sillä siinä on runsaasti kuituja, beetakaroteenia (esim silmille tärkeän A-vitamiinin esiaste), C-vitamiinia ja kivennäisaineita. Bataatin kaverina minun padassani lymyilee myös porkkana.

Padan “perinteistä” viljan ja hiilarin roolia hoitaa quinoa, jonka moni tunteekin proteiinirikkaana, gluteenittomana viljelyskasvina, joka sisältää kaikki tarvittavat aminohapot. Quinoa sisältää hyviä rasvojakin, se on helposti sulavaa ja runsaskuituista ja sen maku on pähkinäisen lempeä. 

Linssit tuovat tähän herkkupataan paitsi koostumusta, myös lisää kasviproteiinia, kivennäisaineita ja antioksidantteja. 

Lisäsin sekaan myös siitakesieniä, ihan vaan koska olen sienihullu, mutta myös koska niillä on myös kertakaikkisen hienot ravintoarvot. 

Lue siis ohje tarkoin ja muista, että jugurttikastike todella kruunaa tämän ruuan. Älä siis oio siinä kohtaa. Vegaaniversion tekisin itse esim kaurafraichestä turkkijugun sijaan. Paistoin meillä tämän kylkeen tofupaloja, koska olen siihenkin koukussa. :D

Ohje mukailtu tästä ohjeesta. 

Kultainen bataatti-quinoapata
4-6 hengelle

3 dl quinoaa 
5-6 dl vettä
2 rkl kookosöljyä
1 iso sipuli
2 porkkanaa
1 iso bataatti 
2 valkosipulinkynttä
puoli rasiaa siitakesieniä
suht reilusti suolaa ja mustapippuria
2 dl linssejä
5-6 dl kasvislientä
2 laakerinlehteä
2 rkl omenasiiderietikkaa
korianteria
tuoretta pinaattia maun mukaan

2-3 dl turkkilaista jugurttia
1 luomusitruunan kuori raastettuna
1 luomusitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Keitä quinoa paketin ohjeen mukaan. Sen kiehuessa kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli ja pilko kaikki vihannekset kuutioiksi. Quinoan valmistuttua, aseta se sivuun. 

Lämmitä kookosöljyä paksupohjaisessa reilussa kattilassa. Paista sipuli ja porkkanaa öljyssä muutama minuuttia sekoitellen. Lisää bataatti, valkosipuli, sienet, kurkuma ja suola ja pippuri. Paista muutama minuutti sekoitellen.

Lisää kasvisliemi, linssit, laakerinlehdet ja omenasiiderietikka. Anna halutua 15-20 minuuttia, kunnes linssit pehmenvät ja tarkista mausteet ja poista laakerinlehdet. 

Padan hautusessa sekoita keskenään turkkilainen jugurtti, sitruunan kuori ja mehu sekä oliiviöljy ja suola. 


Tarjoile pata kulhoissa siten, että asettele pohjimmaiseksi quinoa, siihen väliin silputtua, tuoretta pinaattia, päälle pataa, sitruunajugurttia ja päällimäiseksi reippaasti korianteria ja vaikkapa chilirouhetta. 

2.6.15

Jämäsalaattia, vakkarisalaatinkastiketta, siemennäkkäriä ja uusi suosikkidippi


Hiljaiseloa blogissa, hupsis! Täällä ollaan kuitenkin edelleen, on tullut tehtyä paljon ajatustyötä liittyen Vaikka Mihin, vähän muutakin työtä ja suoritettu huippuinnostavia ravitsemusopintojakin. Onneksi meidän kotona on kuitenkin ehditty syödä hyvin ja jopa piipahtaa yhdessä suosikkikaupungeistani, Tukholmassa. 

Tukholman reissusta on tehtävä erityismaininta. Olin listannut valmiiksi kasvisruokaan liittyviä matkakohteita (kahvilat ja terveysruokakaupat etunenässä) Södermalmin kaupunginalueella. Yksi niistä oli raakaruokaravintola, Matapoteket. Siellä ei ollut ainoastaan mahtavin ravintolassa ikinä kohtaamani lasten leikkipaikka, vaan myös lounas jota 4-vuotias kommentoi kysymällä: "miten joku osaa tehdä näin hyvää ruokaa?!". 

Tämän jumalaisen lounaan - mitä se omasta mielestäni oli myös, nautittuani huikean raakaversion pad thai - salaatista - kulminaatio oli lapsen mielestä hänen annoksensa dippi. Tämä paljastui myöhemmin cashewjuustoksi. Siihen dipattiin kyseisessä annoksessa myös herkullista, ohutta siemennäkkäriä. Minulle esitettiin pyyntö replikoida annoksen parhaat palat. Eipä siinä sitten muuta kuin kyökin puolelle vaan. Oma näkkärini tosin valmistui "normaalissa" uunilämpötilassa (hortoiluhöperön lisähöysteellä), eikä siis sikäli ollut raakaruokaa. Ohjeet dipille ja näkkärille alla. 

Asiasta viidenteen ja postauksen kolmanteen reseptiin. Olen tarjoillut muutamille satunnaisvieraille viime aikoina ruokaisia kaalipohjaisia salaatteja, joita olen alkanut nimittää jämäsalaateiksi. Keräkaali, kiinankaali ja punakaali ovat vakkareita salaattipohjana. Ihanan rouskuvia ja maukkaita. Salaatissa pitää mielestäni olla kunnolla suutuntumaa! Upean tekstuurin lisäksi kaalit ovat täynnä yllättäviäkin ravintoaineita, kuten esimerkiksi C-vitamiinia, kalsiumia ja foolihappoa. Samoin ne ovat täynnä antioksidantteja. Punakaalilla erityisesti sanotaan myös olevan syöpää ehkäsevä vaikutus. Kaali kannattaa siis!

Jämäsalaattini pohjana on siis aina hienoiksi, ohuiksi mutta pitkiksi siivuiksi pienitty kaali. Tässä toimii parhaite joko keräkaali tai varhaiskaali yksistään tai yhdistettynä punakaaliin. Kaveriksi pääsee yleensä myöskin ohueksi siivutettu tuore fenkoli, kuorimaveitsellä vuollut porkkanakiehkurat ja kurkkupalat. Nämä sekoitetaan keskenään ja muodostuvaan salaattipohjaan sekoitetaan reippaasti meiltä lähes aina jääkaapista löytyvää vakkarisalaatinkastikettani (tästä lisää alla), mikä onkin salaatin tärkein vaihe.

Kastikkeen huolellisen sekoittamisen jälkeen salaattipohjan päälle lisätään kerroksittain ripoteltuina auringonkukansiemenet, paahdetut pähkinät (esim. cashew), keitettyä kananmunaa siivuina, avokadoa ja jotain jääkaapista löytyvää juustoa (tällä kertaa paistettua halloumia). Salaatista saa ruokaisan lisäämällä siihen heti pohjan jälkeen kerrokseksi vaikkapa täysjyväcouscousia tai suolavedessä keitettyä kvinoaa, mutta usein itse teen salaatin ilman näitä ainesosia ja ruokaisaa tulee. 

Ihan viimeiseksi ripottelin salaatin ihan vähän myös Clearspringin merilevähiutaleita*. Hyvä jodilisä ei-jodioitua suolaa käyttäville kotikokeille jodinpuutoksen yleistyessä suomalaisten keskuudessa (paitsi jos syö paljon valmisruokia tai suurkeittiöiden valmistamaa ruokaa vaikkapa töissä lounaalla). Maku tosin on melko "merellinen", joten kannattaa annostella varoen aluksi ja tämän liiallista käyttöä kannattaa muutenkin välttää.

Lopuksi ripottelen salaatin päälle runsaasti tuoretta korianteria ja kotimaisen lehtikaalin satokaudella myös lehtikaalisipsejä (ohjeen sipseille saat vaikkapa täältä), viimeisenä silauksena myllystä hieman vielä suolaa ja mustapippuria.  Salaatille ei ole tämän tarkempaa ohjetta. Sen optimaalinen koostumus on makuasia (paljon ohueksi siivutettua kaalia ja fenkolia, jos multa kysytään!) ja siksi se kannattaa hakea kohdilleen itse. 


Sitten se salaatinkastike. Se tekee salaatista sellaisen, että jokainen sitä maistanut on kysynyt, että "mitä tässä kastikkeessa oikein on?". Positiivisessa mielessä siis. Huippuhyvää makua kastikkeeseen tuo muutama ainesosa, joista yksi nostaa salaatin terveystietoisen huomion keskiöön. Omenasiiderietikka (huom. ei omenaviinietikka)! Paitsi että omenasiiderietikalla on antiseptinen ja antibioottinen vaikutus, se sisältää todellisen terveyspommin verran vitamiineja, hivenaineita ja aminohappoja. Lisäksi se tehostaa ruuansulatusta. Olen todella ihastunut siihen. Kastikkeen etikkaista ja sitruunaista hapokkuutta on taittamassa hunaja ja dijonsinappi. 

(Terveysasioista) jauhaminen loppuu tähän, vaikka mieli tekisikin vielä jatkaa. :D Eräästä** tämän postauksen respetiikan ainesosista lisää pian omassa postauksessaan. 

*Näyte merilevähiutaleista saatu blogin kautta.

Cashewjuusto 
(vajaa 2 dl valmista tahnaa)

1,5 dl cashewpähkinöitä vähintään tunnin ajan liotettuina ja huuhdeltuna (itse liotin yön yli)
1 tl sitruunamehua
0,5 dl oluthiivaa**
1 tl omenasiiderietikkaa
1 rkl misotahnaa

Sekoita kaikki ainekset hienoksi tahnaksi esim sauvasekottimella. Tarkista maku. Voit vaihtaa misotahnan tilalle jotakin muuta ainesta, tai vaikka jättää sen kokonaan pois, niin saat "perus" cashewjuuston. 

Siemennäkkäri
(pellillinen)

2 dl jauhoksi hienonnettuja kaurahiutaleita
1 dl auringonkukan siemeniä
0,5 dl seesaminsiemeniä
0,5 dl hampunsiemeniä
0,5 dl pellavansiemeniä
kourallinen kuivattua nokkosta käsissä murennettuna
(vajaa) 1 tl suolaa
1,5 dl keitettyä, kuumaa vettä
0,5 dl öljyä (esim laadukas oliiviöljy)

Laita uuni lämpiämään noin 175 asteeseen. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää kosteat ainekset kuiviin aineksiin, sekoita huolellisesti. Kaada taikinan öljytylle leivinpaperille suoraan uunipellille. Levitä se muutaman millin paksuiseksi tasaiseksi levyksi uunipellillä, varo tekemästä taikinaan reikiä. Tämä onnistuu esim muoviset hanskat tai pakastepussit kädessä, taikina on todella tarttuvaa. Paista uunissa noin puoli tuntia, seuraa paistumista kuitenkin koko ajan, jotta näkkärilevy ei pala. Tarjoile erilaisen kokoisina paloina. 

Vakkarisalaatinkastike

0,75 dl laadukasta oliiviöljyä
0,25 dl omenasiiderietikkaa
0,5 rkl sitruunamehua
1 rkl hienoa Dijon-sinappia
1 rkl hunajaa
vajaa 1 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Lisää kaikki ainekset pieneen lasipulloon tai purkkiin, jonka voit sulkea kannella. Ravista astiaa voimakkaasti, jotta kaikki ainekset menevät kunnolla sekaisin. Kastike on myös kätevä säilyttää jääkaapissa tässä astiassa. Tarkista maku ja lorottele siitä salaattiin ja pistä loput jääkaappiin säilöön!



9.2.15

Caesar-salaatti (joka ei oikeastaan ole mitään sinne päinkään)


Tämä keisarillinen salaatti on kasvissyöjälle melko haasteellinen. Olen tehnyt muutamiakin versioita, joissa anjovis korvataan erilaisilla vaihtoehtoisilla aineksilla. Olen myös tehnyt raskaana oleville sopivaa caesar-kastiketta, johon käytetään keitettyä munaa raa’an sijaan. Yksikään ei ole ollut pahaa, kaikki oikeastaan “ihan jees”. Mutta nyt meinaan haljeta tyytyväisyydestä. 

Löysin ceasar-kastikkeen ohjeen, jossa ei luonnollisesti ole anjovista, eikä lainkaan kananmunaa. Samaisessa reseptissä koukuttavasta Oh She Glows -blogista, oli krutongitkin korvattu paahdetuilla kikherneillä. Jep, takuulla kuulostaa epäuskottavalta perinteisen caesar-salaatin ystävien korvaan. 

Jalostin sitten innostuksissani itse salaattiakin siten, että lisäsin siihen terveellisyyttä ja ruokaisuutta lisäämään kvinoaa (quinoaa), sekä lehtikaalisipsejä. Rapeaksi paahdettua lehtikaalia siis, toisin sanoen. 

Eipä tätä tämän jälkeen enää caesar-salaatiksi voi kutsuakaan, etenkään kun en laittanut sekaan edes parmesaania. Osuvampi voisi olla jotain tyyliin syvän maukas, caesarin inspiroima terveellinen salaatti. Joka on siis vegaaninen ja gluteenitonkin. 



Tämä upposi viime viikonlopun aikana kahteen erilaiseen ei-vegeistä koostuneeseen kohdeyleisöön ja sai yllättäviäkin kehuja. Uskallan siis kehottaa kokeilemaan!


Non-caesarkastike
(ohje mukailtu Oh She Glows -blogista)

2 dl casewpähkinöitä yön yli vedessä liotettuina
0,5 - 1 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä
2 tl sitruunaöljyä
hieman vajaa 1 rkl Dijon-sinappia
0,5 tl valkosipulijauhetta
1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna
0,5 rkl Worchestershire-kastiketta
2 tl kapriksia
suolaa ja mustapippuria

Kaada kaikki ainekset sauvasekottimen omaan kulhoon. Soseuta kastikkeeksi sauvasekottimella. Lisää lopuksi suolaa makusi mukaan. Anna maustua jääkaapissa. 


Kikhernekrutongit
(ohje mukailtu Oh She Glows -blogista)

1 tlk (285 g) tarjoiluvalmiita kikherneitä
1 rkl oliiviöljyä
0,5 tl valkosipulijauhetta
suolaa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Huuhtele kikherneet, kuivata niitä hieman kumoamalla ne keittiöpyyhkeen päälle. Kaada ne sitten leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljy, ripottele sekaan valkosipulijauhe ja suola. Sekoita käsillä, kunnes kikherneet ovat tasaisesti öljymausteseoksen kiillottamat. Paahda uunissa noin 10 minuuttia, kääntele hieman ja paahda noin toiset 10 minuuttia tai kunnes kikherneet ovat saaneet hieman väriä pintaansa. Anna jäähtyä.


Lehtikaalisipsit

150 g lehtikaalia
1-2 rkl oliiviöljyä
suolaa

Lämmitä uuni noin 130-150 asteeseen. Huuhtele lehtikaalit, taputtele kuivaksi keittiöpyyhkeellä. Poista lehtikaalista kova “ruoto-osa” veitsellä. Revi lehtikaalit noin 5 x 5 cm palasiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljy ja ripottele sekaan suola. Hiero lehtikaaleja käsissäsi siten, että öljy ja suola levittyvät niiden pintaan huolella. Paahda uunissa (itse käytän kiertoilmaa), kääntele lehtikaaleja noin 5 minuutin välein, sillä ne palavat nopeasti. Lehtikaalit paahtuvat noin 10 minuutissa, huomaat sen sopivasta rapeudesta. 


Non-caesarsalaatti

2 dl quinoaa keitettynä ja jäähdytettynä
kourallinen pinaattia “siivuiksi” leikattuna
1 romaine-salaatti
paahdetut kikherneet (ohje yllä)
lehtikaalisipsit (ohje yllä)
caesar-kastiketta (ohje yllä)


Huuhtele pinaatti ja salaatti ja kuivaa kevyesti. Revi tai leikkaa salaatti sopiviksi paloiksi (itse pidän isoista paloista tässä salaatissa). Sekoita tässä kohtaa joukkoon quinoa ja lopuksi sekoita huolellisesti joukkoon salaatinkastike. Asettele päälle lehtikaalisipsit ja lopuksi kikhernekrutongit. Älä sekoita enää, sillä lehtikaalisipsit hajoavat ja veltostuvat muuten. Ne tulevat lautaselle mukavasti mukaan salaattia tarjoiltaessa.

25.8.14

Pikkuisen parempi kesäkurpitsapiiras


En voinut vastustaa tuota otsikkoa. Olen kotoisin pienehköstä lounaissuomalaisesta Paimion kaupungista, jonka slogan joskus 80-90-luvuilla oli jotain tähän tyyliin: "Paimio - pikkuisen parempi". Se huvitti silloin teininä melkoisesti, ja hymyilyttää reippaasti vieläkin.

Mitä tämän kesäkurpitsapiiraan paremmuuteen tulee, viittaan sillä sen peruspiirasta parempiin ravintoarvoihin. Sain blogini kautta testattavaksi kotimaista SunSpeltin kvinoaa, jota päätyi reilusti kyseiseen piiraaseen. Olen ollut kivnoa-fani jo vuosia, mutta sen pitkä matka maailmalta meidän ruokapöytäämme oli vähentänyt sen käyttöä ruoanlaitossani. Tämä tulee nyt muuttumaan. Aivan mahtavaa saada suomalainen kvinoa osaksi ruoka-arkea!

Olin päättänyt tarjota 4-vuotissynttäreillä kesäkurpitsapiirasta. En siksi, että olisin haastanut itseäni syöttämään sitä lapsille, vaan siksi että se on mielestäni hyvää. Niin ja vähän siksi, että halusin pakkomaistattaa sitä aikuisvieraille.

Olin kuullut huhuja kvinoan sopivuudesta piiraiden täytteeseen. En kuitenkaan halunnut "sotkea" tämän piiraan täytteeseen uusia juttuja, joten päätin pistää kvinoaa piiraan pohjaan. Siitä vaan, ihan uhkarohkeasti. Ja katso, tästä syntyi lukuisia kehuja kerännyt juhlapöydän ruokasankari!

En kuitenkaan heittäytynyt aivan koekeittiöfiiliksen vietäväksi, sillä muuten tein piiraas hyvinkin perinteisesti. En esikeittänyt kvinoaa etukäteen, minkä teen kyllä ensi kerralla. Raaka kvinoa teki pohjasta omaan makuuni hieman liian murumaisen, mutta juuri tämä tekstuuri miellytti monia muita ruokailijoita.

Mutta siis kaikenkaikkiaan tämä oli selkeä hitti, joka keräsi juhlissa kommentteja kakkuakin enemmän. Voita tässä reseptissä ei pohjataikinassa kuitenkaan säästelty, eikä täytekään ole ihan pyhää terveellisyyttä, mutta ainekset hieman terveellisempään ja ravinteikkaampaan piiraaseen tässä todellakin on. Bonuksena mielenkiintoinen suutuntuma. Niin ja aivan loistava maku, mikä on myös melko oleellista.


Kesäkurpitsapiiras feat. suomalainen kvinoa

Pohja
125g voita tai margariinia 
1 dl kvinoaa
2 dl vehnäjauhoja
(0-1 rkl kylmää vettä)
0,5 tl suolaa

Täyte
2 keskikokoista kesäkurpitsaa
1 muna
1,5 dl kermaa
100 g fetaa
puolikas sitruunan kuori hienoksi raastettuna
suolaa
mustapippuria

Valmista pohja. Nypi jauhot, kvinoa, voi tai margariini ja suola tasaiseksi. Lisää kylmää vettä, jos aineksista ei muodostu jämäkkää taikinapalloa.  Siirrä taikinapallo peitettynä tai tuorekelmun sisässä tekeytymään jääkaappiin vähintään 15 minuutiksi.

Pese kesäkurpitsat ja veistä niistä pituussuunnassa noin 2-3 mm paksuisia viipaleita. Asettele ne lävikköön kerroksittain. Ripottele joka kerroksen väliin hieman suolaa. Anna viipaleiden "itkeä" tässä noin 15 minuuttia. Nosta ne sitten kuivumaan keittiöpyyhkeen tai talouspaperin päälle.

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Painele piiraspohja piirasvuokaan ja pistele siihen muutama reikä haarukalla. Asettele sen päälle taikinan muotoja mukaillen esim alumiinifoliota, jotta pohja ei valu esipaistettaessa. Esipaista noin 10 minuuttia. Laske uunin lämpötila 200 asteeseen.

Valmista täyte sekoittamalla muna ja kerma keskenään, lisää suola ja mustapippuri myllystä. Murenna feta piiraspohjan päälle. Ripottele tämän päälle sitruunaraaste. Kaada munakermaseos tämän päälle. Lado kesäkurpitsasuikaleet viuhkamaisesti täytteen päälle. Painele niitä hieman pohjaa kohti, jotta täytteen nestettä pääsee suikaleiden väleistä hieman niiden päälle. Paista uunissa noin 25 minuuttia, tai kunnes kesäkurpitsat ja piiraan reunat saavat sopivasti väriä.


Kuva: Mikko Keto



26.9.12

Sinapinystävän terveellinen papu-quinoasalaatti


Olen jo kahteen otteeseen vihjannut salaatista, johon olen tällä hetkellä koukussa. Tässä se vihdoin tulee!

Löysin sen etsiessäni ohjeita vihreille pavuille. Green Kitchen Stories -blogin pitäjät osaavat keksiä innovatiivisia ja maukkaita kasvisreseptejä terveellisistä raaka-aineista, mutta he ovat myös loistavia jämäaineksista kokkaajia. Tämä jumalainen salaatti kuuluu tähän jämä-kategoriaan.

Itsekin saan uskomattomia kicksejä siitä, kun loihdin herkullista ruokaa kaapista löytyvistä aineksista, tai kun saan jääkaapin tyhjennettyä totaalisesti tuoreista aineksista matkalle lähtiessämme.

Takaisin tuohon jumalaiseen salaattiin. Sen raaka-aineita voisi varmasti vaihdella paljonkin, mutta meiltä löytyi vihreiden papujen lisäksi nuo kaikki raaka-aineet. Olen itsekin Andeilta kotoisin olevan quinoan ystävä, se on suosikkini salaattipohjista. Tämä superfoodiksi tituleerattu pehmeä siemen antaa mukavaa tekstuuria salaatteihin ja pataruokiin, ja on niin monipuolisen terveellistä (paljon proteiinia, hyviä rasvoja, B-vitamiineja, magnesiumia jne).

Jos sinapin ja hunajan maku miellyttää, tästä salaatistaei voi olla pitämättä. Paljon. Näin kävi myös isälleni, jonka herkkupäivällisiin ei lukeudu salaatti.

Kerrankin seurasin ohjetta sanamukaisesti mitä raaka-aineisiin tulee (sipulin jätin pois), joten kaikki kiitos Green Kitchen Stories -blogille tästä koukuttavasta makuelämyksestä. Määriä muuntelin kuitenkin jonkin verran alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna. Salaatti kannattaa nauttia hieman lämpimänä.

Rapea sinappinen salaatti pavuilla, quinoalla ja porkkanoilla

Pari kunnon kourallista vihreitä papuja (hännät leikattuina)
3 dl quinoaa
6 porkkanaa
1 dl rusinoita
1 dl paahdettuja hasselpähkinöitä
1/2 dl puolukoita
(seesaminsiemeniä)

Kastike

4 rkl Dijon-sinappia
1,5 rkl hunajaa
1 sitruunan mehu
2 rkl omenaviinietikkaa
4 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

1. Huuhtele quinoa ja laita se kiehumaan ohjeen mukaan. Lämmitä uuni 200 asteeseen.

2. Keitä pavut (suomalaisen ohjeen mukaan papuja tulee keittää runsaassa vedessä useamman minuutin ajan, jotta niistä posistuvat myrkylliset aineet)

3. Kuutioi porkkanat ja levitä ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljyä ja sekoita niin, että kaikki porkkanan palat kiiltävät öljystä. Lisää suolaa ja pippuria. Paahda uunissa noin 10 minuuttia, kunnes porkkanat näyttävät rapeilta.

4. Tee kastike. Sekoita hunaja ja sinappi. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi kastikkeeksi.

5. Kokoa kaikki muut ainekset kulhoon, paitsi pähkinät ja puolukat. Kaada kastike salaattiin ja sekoita reippaasti. Lopuksi lisää pähkinät, puolukat ja seesaminsiemenet salaatin päälle ja NAUTISKELE!