Jokapäiväinen rapea kurkku-sataysalaattini

Muutama viikko sitten sain viimein käsiini itse itselleni lahjaksi ostamani kasviskeittokirjan, jota olin jo jonkin aikaa (liian kauan) himoinnut. Brittiläisen Anna Jonesin ‘A Modern Way To Eat’ on kyseinen opus ja se oli ehkä jopa vieläkin upeampi, kuin mitä odotinkaan. Kaikin puolin.

Annan ura lähti liikkeelle Jamie Oliverin opissa ja nykyään hän on paitsi kokki, myös ruokastailaaja ja -toimittaja. Ja sen kyllä huomaa. Kuvat ovat kauniita ja tekstit sellaisia, että tekisi mieli lukea joka sivu. 

Entäpä ne reseptit sitten? No, sanotaan vaikka niin, että koukutuin heti ensimmäiseksi testaamaani salaattiin sanan varsinaisessa merkityksessä. En pysy enää perässä laskuissani, että montako kertaa olen tämän kyseisen salaatin tänä kesänä kirjan saatuani valmistanut.

Uskallan myös sanoa, että voisin valmistaa kirjasta jokikisen reseptin. Periaatteena niissä on terveellisyys, arki, helppous ja ekonomisuus. Uppoaa muhun täysin. Todellakin suosittelen. Ja todellakin suosittelen myös tätä salaattia, jota tuli syötyä viimeksi tänään (valmistusaika 10-15 min). Pitäisi ehkä syödä välillä jotain muutakin, niin saisi näitä blogipostauksia ulos vähän useammin…

Ainoa isompi tekemäni muutos alkuperäiseen ohjeeseen oli kastikkeeseen lisäämäni seesamiöljy. Oman vakkariksi muodostuneen kastikkeen teen myös hieman eri suhteilla kuin kirjassa, alla oma ohjeeni. Ohjeessa pääosassa olevan pinaatin tilalla käytin (taas kerran) oman yrttiboksini lehtikaalia, joka yhä vaan kasvaa aivan “into pinkeänä”. Heittelin sekaan kyllä myös hieman oman maan pinaattiakin.

Rapea kurkku-sataysalaatti
Isot annokset kahdelle

Salaatti:
puolikas kurkku
6 isoa lehtikaalin lehteä (lisäksi voi myös laittaa joukkoon pinaattia)
1 nippu korianteria
1,5 dl rouhittua maapähkinää

Kastike:
1 (luomu)sitruunan mehu
1 rkl hunajaa
1 rkl soijakastiketta
2 rkl oliiviöljyä
pienen peukalon kynnen kokoinen pala inkivääriä raastettuna
1 tl (reilu) seesamiöljyä

Leikkaa kurkku pitkittäissuunnassa puoliksi. Halutessasi poista tässä vaiheessa siemenet kaapimalla ne irti kurkusta lusikalla. Itse en ole aina poistanut siemeniä. Pese lehtikaalit (ja pinaatit), kuivata niitä hieman keittiöpyyhkellä. Poista kova lehtiruoti. “Siivuta” pehmeä kaaliosa muutaman sentin paksuisiksi siivuiksi. Hienonna korianteri, myös sen varret! Sekoita vihreät ainekset keskenään kulhossa. Lisää joukkoon maapähkinärouhe.

Sekoita kastikeainekset keskenään huolellisesti. Kaada salaattiainesten päälle ja sekoita hyvin. Nauti!

Sag paneer eli intialainen klassikko goes suomikeittiö (feat. leipäjuusto)

Ihana kesäpäivä takana! Yksi parhaimmista jutuista kiireettömissä kesäpäivissä on miettiä ja toteuttaa maukkaita lounaita, joiden valmistus on helppoa, jotka maistuvat hyviltä, näyttävät kauniilta kauden vihannesten väreissä ja joita voi kehua terveellisyydestäkin. 

Olen Instagramissa ylpeänä pien(laatikko)viljelijänä esitellyt muun muassa lehtikaaliplantaasiani. Toisessa laatikossa kasvaa huikeita pinaatteja. Kesken sadonkorjuun sain idean tehdä näistä erästä intialaista herkkuruokaani, sag paneeria.  Lopputulos oli tarkoituksellisesti melko kaukana tuosta intialaisklassikosta. 

Alkuperäisessä versiossa sag paneeriin tulee pinaattia, mutta minun versiooni tuli sen lisäksi myös nokkosia (uutta nokkossatoa) ja sitä kuuluisaa lehtikaaliani. Paneer-juuston virkaa toimitti tuttu suomalaisklassikko leipäjuusto. 

Tämä suomalaistettu versio klassikosta oli taattu menestys perheessämme, jossa kaikki pitävät pinaatista, nokkosesta ja lehtikaalista ja leipäjuusto on tavallinen viikonloppuherkku erityisesti perheen nuorimpien toiveesta. Ja maistuihan se, vaikkakin suutuntuma oli kyllä odotetustikin erilainen kuin hyvissä intialaisissa ravintoloissa raaka-aineiden erilaisuuden ja yleisen keveyden ja lapsiystävällisyyden vuoksi. Mutta kaikki meni ja se on pääasia.

Olen myös kohdannut kesän henkilökohtaisen hittisalaattini, jota voisin syödä helposti joka päivä. Vaikka lounaaksi ja päivälliseksi. Yllättäen siihen(kin) tungin sitä omaa lehtikaalia. Siitä lisää pian. Sitä ennen ei muuta kuin vähän lisää kesäfiilistä mieleen!

Suomalaistettu sag paneer pinaatista, nokkosesta, lehtikaalista ja leipäjuustosta
Neljälle

1 rkl voita
1/2 l nokkosenlatvoja
1/2 l tuoretta pinaattia
1/2 l lehtikaalia kevyesti silputtuna
1 sipuli hienoksi silputtuna
2 valkosipulinkynttä silputtuna
1/2 tl raastettua inkivääriä
1/2 tl kurkumaa
1/2 tl juustokuminaa
1/2 tl jauhettua korianteria
1 tl garam masalaa 
1/4 - 1/2 tl chilijauhetta
2 1/2 dl ruokakermaa (luomu) tai maitoa
200 g leipäjuustoa kuutioituna
suolaa ja pippuria maun mukaan

Ryöppää pinaatit ja nokkoset nopeasti. Valuta ja anna jäähtyä. Purista vettä hieman pois nyrkissä ja pilko sitten nokkosia ja pinaatteja hieman leikkuulaudalla. Sulata voi kattilassa. Lisää sipulisilppu ja sekoittele pari minuuttia. Lisää sekaan kurkuma, juustokumina, korianteri ja chili. Sekoittele muutama minuutti ja lisää sekaan valkosipulisilppu, raastettu inkivääri ja garam masala. Sekoittele noin minuutin verran, kunnes tunnet valkosipulin tuoksun. Lisää sekaan pinaatti ja nokkossilppu. Sekoita ne hyvin sipulimausteseokseen. Lisää kerma. Hauduta noin 5 minuuttia. Lisää lopuksi leipäjuustokuutiot, hauduta muutama minuutti. Sekoita aivan lopuksi sekaan lehtikaali ja tarjoile riisin kera. 

Kesän pikaruoka: aasialaisittain maustettua paistettua riisiä + pinaatti, kesäsipuli ja herneet

Miten on mahdollista, että kesä (ja jopa loma!) voi aina tuntua niin kiireiseltä?! Kaipa se johtuu siitä, että se itse kesäloma menee aina niin nopeasti eikä kaikkia ihania suunnitelmia koskaan ehdi toteuttaa. No, täällä on säädetty kaikenlaisten mielenkiintoisten juttujen parissa, joten ihan itseään tästä taas voi syyttää. Mutta nyt korkataan loma! Poks!

Yksi lomapäivien helpoista ruoista tulee tänä kesänä meillä olemaan japanilaisvivahteisesti maustettu paistettu riisi, jonka sekaan heitellään suoraan kasvimaalta tuoreita vihanneksia. Ruokaisuutta ja proteiinia annokseen saadaan munasta. Tällä kertaa tähän ihanan vihreään annokseen päätyi pinaattia, kesäsipulia ja tuoreita kotimaisia herneitä. Inspiraario tälle ruoalle tuli ihanasta Naturally Ella -blogista.

Lautaselle annostui kerrassaan kauniita vihreän sävyjä. Ajatus siitä, että tätä ruokaa voi tuunata muillakin kauden vihanneksilla tuntuu mukavalta. Vihannesvalintaan vaikuttaa siis vain ja ainoastaan henkilökohtaiset esteettiset rajat. Itse pidän siitä, että ruoassa on harmoniset värit. Ja pitäähän sen hyvältä maistua myös. Mutta aion kokeilla tästä monia versioita. Kenties hieman punaisia nyanssejakin (paprika, anyone?).

Kaikkein paras käytössä tämä resepti on silloin, kun jääkaapista sattuu löytymään edellisen päivän riisiruoan riisinjämät. Ja voihan sitä taktisesti tehdä vähän liian ison annoksen riisiäkin, niin joutuu sitten paistelemaan tätä helppoa ruokaa seuraavana päivänä käyttääkseen ylijäämäriisit.

Tämän annoksen testasivat kaksi alle 5v poikaa, sekä vanhempani. Kaikki söivät lounaansa erittäin mielellään ja reseptin perään kyseltiin heti (kysely tosin ei tullut pojilta). Joten jaanpa sen nyt tässä.

Paistettu riisi pinaatilla, kesäsipulilla ja herneillä
4 annosta

noin 5 dl keitettyä (täysjyvä)riisiä
2 rkl paistamiseen soveltuvaa öljyä
puolikas nippu kesäsipulia (myös vihreät osat mukaan)
pari isoa, kukkurallista kourallista tuoretta pinaattia
2-3 dl tuoreita herneitä
2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl miriniä
4 rkl soijaa
3 (luomu)kananmunaa

Silppua kesäsipuli varsineen noin 1 cm paloiksi. Leikkaa pinaatinlehdet hieman pienemmiksi paloiksi. Kuumenna 1 rkl öljyä laakeassa paistinpannussa. Paista sipulisilppua muutama minuutti. Lisää pannulle riisi, riisiviinietikka, mirin ja soijakastike. Sekoita hyvin muutaman minuutin ajan. Lisää pinaattisilppu, pyörittele se riisin sekaan nopeasti. Tee seoksen keskelle kolo, johon rikot kananmunat nopeasti. Paista munat löysäksi kokkeliksi (tämäkin nopeasti) kolossa, sekoita riisiseokseen. Lisää aivan lopussa joukkoon herneet. Nauti kesän mausta!

Caesar-salaatti (joka ei oikeastaan ole mitään sinne päinkään)

Tämä keisarillinen salaatti on kasvissyöjälle melko haasteellinen. Olen tehnyt muutamiakin versioita, joissa anjovis korvataan erilaisilla vaihtoehtoisilla aineksilla. Olen myös tehnyt raskaana oleville sopivaa caesar-kastiketta, johon käytetään keitettyä munaa raa’an sijaan. Yksikään ei ole ollut pahaa, kaikki oikeastaan “ihan jees”. Mutta nyt meinaan haljeta tyytyväisyydestä. 

Löysin ceasar-kastikkeen ohjeen, jossa ei luonnollisesti ole anjovista, eikä lainkaan kananmunaa. Samaisessa reseptissä koukuttavasta Oh She Glows -blogista, oli krutongitkin korvattu paahdetuilla kikherneillä. Jep, takuulla kuulostaa epäuskottavalta perinteisen caesar-salaatin ystävien korvaan. 

Jalostin sitten innostuksissani itse salaattiakin siten, että lisäsin siihen terveellisyyttä ja ruokaisuutta lisäämään kvinoaa (quinoaa), sekä lehtikaalisipsejä. Rapeaksi paahdettua lehtikaalia siis, toisin sanoen. 

Eipä tätä tämän jälkeen enää caesar-salaatiksi voi kutsuakaan, etenkään kun en laittanut sekaan edes parmesaania. Osuvampi voisi olla jotain tyyliin syvän maukas, caesarin inspiroima terveellinen salaatti. Joka on siis vegaaninen ja gluteenitonkin. 

Tämä upposi viime viikonlopun aikana kahteen erilaiseen ei-vegeistä koostuneeseen kohdeyleisöön ja sai yllättäviäkin kehuja. Uskallan siis kehottaa kokeilemaan!

Non-caesarkastike

(ohje mukailtu Oh She Glows -blogista)

2 dl casewpähkinöitä yön yli vedessä liotettuina

0,5 - 1 dl vettä

2 rkl oliiviöljyä

2 tl sitruunaöljyä

hieman vajaa 1 rkl Dijon-sinappia

0,5 tl valkosipulijauhetta

1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna

0,5 rkl Worchestershire-kastiketta

2 tl kapriksia

suolaa ja mustapippuria

Kaada kaikki ainekset sauvasekottimen omaan kulhoon. Soseuta kastikkeeksi sauvasekottimella. Lisää lopuksi suolaa makusi mukaan. Anna maustua jääkaapissa. 

Kikhernekrutongit

(ohje mukailtu Oh She Glows -blogista)

1 tlk (285 g) tarjoiluvalmiita kikherneitä

1 rkl oliiviöljyä

0,5 tl valkosipulijauhetta

suolaa

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Huuhtele kikherneet, kuivata niitä hieman kumoamalla ne keittiöpyyhkeen päälle. Kaada ne sitten leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljy, ripottele sekaan valkosipulijauhe ja suola. Sekoita käsillä, kunnes kikherneet ovat tasaisesti öljymausteseoksen kiillottamat. Paahda uunissa noin 10 minuuttia, kääntele hieman ja paahda noin toiset 10 minuuttia tai kunnes kikherneet ovat saaneet hieman väriä pintaansa. Anna jäähtyä.

Lehtikaalisipsit

150 g lehtikaalia

1-2 rkl oliiviöljyä

suolaa

Lämmitä uuni noin 130-150 asteeseen. Huuhtele lehtikaalit, taputtele kuivaksi keittiöpyyhkeellä. Poista lehtikaalista kova “ruoto-osa” veitsellä. Revi lehtikaalit noin 5 x 5 cm palasiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kaada päälle öljy ja ripottele sekaan suola. Hiero lehtikaaleja käsissäsi siten, että öljy ja suola levittyvät niiden pintaan huolella. Paahda uunissa (itse käytän kiertoilmaa), kääntele lehtikaaleja noin 5 minuutin välein, sillä ne palavat nopeasti. Lehtikaalit paahtuvat noin 10 minuutissa, huomaat sen sopivasta rapeudesta. 

Non-caesarsalaatti

2 dl quinoaa keitettynä ja jäähdytettynä

kourallinen pinaattia “siivuiksi” leikattuna

1 romaine-salaatti

paahdetut kikherneet (ohje yllä)

lehtikaalisipsit (ohje yllä)

caesar-kastiketta (ohje yllä)

Huuhtele pinaatti ja salaatti ja kuivaa kevyesti. Revi tai leikkaa salaatti sopiviksi paloiksi (itse pidän isoista paloista tässä salaatissa). Sekoita tässä kohtaa joukkoon quinoa ja lopuksi sekoita huolellisesti joukkoon salaatinkastike. Asettele päälle lehtikaalisipsit ja lopuksi kikhernekrutongit. Älä sekoita enää, sillä lehtikaalisipsit hajoavat ja veltostuvat muuten. Ne tulevat lautaselle mukavasti mukaan salaattia tarjoiltaessa.

Terveiset kreetalaisen ruoan jälkeisestä ähkystä

Pesueemme otti pienen breikin syyssateista Kreetan auringossa. Tässä kaikin puolin erilaisessa lomassa (ensimmäinen itse maksettu pakettimatka, hotellin valintakriteeristön ykkösenä lasten uima-allas, nukkumaanmeno useana iltana noin kello 22, ja niin edelleen) suurimman jännittyneen odotuksen kohteena oli tietysti paikallinen ruoka.

Kreetalaisella ruokavaliollahan pitäisi tunnetusti saada lisää elinikää. Pelkistettynä siihen kuuluu runsaat kasvikset, oliiviöljy, kokojyväviljatuotteet, hedelmät, palkokasvit, sekä vähän lihaa, maitotuotteita ja alkoholia.

Pakettilomakohteemme, Malemen kylä, tarjoili perinteiseksi tituleerattua kreikkalaista ruokaa muutamassa ravintolassa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että se terveellinen kreetalainen ruokaympyrä ei näiden suosituimmissa annoksissa ollut ainakaan itsestäänselvyys.

Mutta eihän sille voi mitään, että esimerkiksi lehtitaikinaan tehty kreikkalainen juusto-pinaattipiiras on vaan niin mahdottoman hyvää. Vaikka oma pinaatti-fetapiiraanikin on hyvää, on pakko kyllä heittää itselle haaste tästä aidosta kreikkalaisversiosta. Sitä tuli nautittua parikin kertaa kahviloissa.

Ravintolatarjonta tuolla meidän "kotikylässä" oli melkoinen pettymys, mutta yksi helmi löytyi läheisestä Chanian kaupungista. Glossitses-niminen ravintola tarjoili modernia kreikkalaista ruokaa kohtuuhinnoin - he ostavat raaka-aineet suoraan tuottajilta ilman välikäsiä (ja olivat saaneet tästä Fair Trade sertifikaatin). Kaikessa oli tuoreustakuu ja suuri osa tuotteista oli luomua. Tämä riitti minulle, olin myyty.

Ruoka oli ERINOMAISTA! Erityisen maininnan ansaitsevat savustettu munakoisotahna, kauden vihreät höyrytetyt vihannekset (mikä lie nimeltään), halloumivartaat (miten yksinkertaista!) ja juustopiiras viikunahillolla.

Palasimme tänne toistamiseenkin. Tarjoilija (paikan omistaja) otti asiakseen kertoa meille ravintolan periaattesta ja esitti suosituksia ruokalajien yhdistämisestä. Myös taapero sai eteensä häntä kovasti miellyttäneen annoksen ja minä vegeruokailijana olin erityisen tyytyväinen, molemmilla kerroilla.

Raahasimme kotiin sitä kuuluisaa kreetalaista oliiviöljyä. Voisikin pitää tässä joskus kreikkalaisen illan ja valmistaa muutaman pikkuisen ruoka-annoksen meze-tyyliin tarjottavaksi jotakin syysiltaa piristämään.

Savustettu munakoiso yrttien kera

Kauden vihreää.

Juustopiiras viikunahillolla.

Halloumijuustovartaat.

Aloitus luottoreseptillä: Pinaatti-fetapiiras

Ensivaikutelma on ratkaisevan tärkeä. Se luo mielikuvan, jota on vaikea muuttaa. Tämä pätee niin ihmisten välisiin tapaamisiin, muotiin, makuelämyksiin, kuin myös blogeihin. Paras siis "lanseerata" tämä vegeblogi luottoreseptillä. Pinaatti + feta = yhdistelmä, jolla ei voi mennä vikaan. Ainakaan kovin pahasti. Etenkään, jos mukana on myös sipuli.


Olen aina ollut suolaisten piiraiden puolestapuhuja. Ja pinaatti vaan on ihanaa. Samoin feta. Vaikka tässä ohjeessa onkin tuorepinaatin lisäksi pakastepinaattia - tuorepinaatti on Suomessa kohtuuttoman kallista - ideaalimaailmassa käyttäisin vain tuoretta luomupinaattia.

Ja feta on aina fetaa. Jouduin kerran käyttämään piiraaseen jotain juustontapaista-mössö-Apetinaa, ja mielestäni sen vähintäänkin omituinen koostumus lähes pilasi piiraan.

Olen tarjoillut tätä suolaisen pehmeää, mutta kuitenkin selkeästi pinaatin makuista luottopiirasta usein. Se on oikeasti nopea ja helppo. Suosittelisin tätä piirasta erityisesti, jos haluaa jotain ihanan täyteläistä harmaana päivänä. Tai saunan jälkeen. Tai vieraita ilostuttamaan. Tai kun suolaisen herkun himo on kasvanut tietylle tasolle. Tai ihan koska vaan!

Yksi juttu vielä. En itse enää käytä valmispiirakkapohjia, koska
1. Pohja on tosi helppo tehdä, vain kolme perusraaka-ainetta.
2. Melkein pyörryin erään valmispohjan tuoteselosteesta: E, E ja E.
3. Mikään ei voita itse tehdyn piirakkapohjan makua.

Pinaatti-fetapiiras

Pohja
125g margariinia
3dl vehnäjauhoja
2-3rkl kylmää vettä

Täyte
2 sipulia (mieluiten salottisipulia)
1-2 valkosipulin kynttä (piiraan voi tehdä myös ilman, jos ei fanita)
1 rasia tuorepinaattia
2 pussia (125g) pakastepinaattia
1 rasia (200g) maustamatonta tuorejuustoa
1 purkki (150g) creme fraicheä
2 munaa
200g fetaa
voita paistamiseen ja piirasvuoan voiteluun
suolaa ja pippuria

1. Nypi margariini ja jauhot tasaiseksi ja lisää vettä kunnes saat taikinasta pehmeän, mutta kuitenkin jämäkän pallon.

Anna pallon maustua 30-60 min jääkaapissa ennen piirakkavuokaan levittämistä.


2. Pese tuorepinaatti ja jätä valumaan lävikköön. Kuullota voissa sipuli, valkosipuli kunnes ne kellertävät. Älä ruskista. Lisää pakastepinaatti. Kun pakastepinaatti on sulanut, lisää tuorepinaatti ja paista 1-2 minuuttia. Älä anna pinaatin "lakastua".


3. Vatkaa keskenään tuorejuusto, creme fraiche ja muna. Murenna* joukkoon feta ja mausta ripauksella suolalla ja hyppysellisellä pippuria oman makusi mukaan. *Mielestäni murennettu feta antaa piirakkaan tasaisemman maun ja koostumus on suuhun sopivampi kuin kuutiotu feta. Mutta mieltymysensä kullakin. :) Lisää seos hieman jäähtyneeseen pinaattiin.

4. Levitä täyte voideltuun piirakkavuokaan levitetyn pohjan päälle ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Seuraa piirakkaa jatkuvasti, uunitkin kun tuntuvat olevan erilaisia yksilöitä. Jos pinta näyttää ruskistuvan liikaa, mutta täyte vaikuttaa löysältä tikkutestissä (kokeile laittamalla esim puinen syömäpuikko piiraaseen, jos siihen ei jää mitään piiras on valmis), laita piirakan päälle hetkeksi folio. Poista se kuitenkin loppuvaiheessa, jotta piirakasta ei tulee liian "lötkö".


5. Anna piirakan jäähtyä noin 15-30 minuuttia ennen tarjoilua. Piirakka on erityisen ihanaa nautittuna kevyen vihreän salaatin (esim rucola-tomaatti plus vinaigrette) kera.


Helppoa, vai miltä vaikuttaa? Ehdotuksia saman asian ajavista vegepiiraista saa antaa. :)