1.11.14

Shishito - sekopäinen koukuttuminen pieneen, vihreään paprikaan


Barcelonan reissuilta tuttu alkupalaherkku, shishito-paprika, nökötti yhtäkkiä edessäni viime kesänä. Tämä jälleenäkeminen tapahtui käydessämme sauvolaisen Niittulan tilan ihanassa Pakkaamo-kesäkahvilassa lounaalla ja ruokaostoksilla.

Tässä kohtaa kohtaaminen oli tyyliä "hei mä tunnen sut jostain". Paketillinen vihreitä "tuttuja" lähti mukaan heti muistettuani katalonialaisen alkupalaelämyksen. Ne päätyivät pian tämän jälkeen pannulle nopeaan paistoon öljyssä, jonka lopussa niiden päälle ripoteltiin (melko reippaasti) suolaa. 

T-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n tapas-henkinen alkupala! Jos tykkää satunnaisesti hieman polttavistakin paprikoista. Ja minähän tykkään. Shishitot ovat siitä erikoisia, että jotkin yksilöt ovat toisia selkeästi tujumpia. Napostelukokemukseen kuuluu siis selkeää jännitysnäytelmän tuntua. 

Nyt vaan pitäisi saada näitä aasialaista alkuperää olevia herkkupaloja (mieluusti) kotimaisesti kasvattetuina ympäri vuoden. Koska meidän taloudessa ollaan koukussa. 

Tosin tähän valmistus- ja napostelutapaan saattaisi sopia myös mikä tahansa muukin makea ja pieni, mutta pippurinen paprikalaji. Pitänee lähteä testailemaan kauppojen tarjontaa.

Paistetut shishitot
Alkupala kahdelle

pari kourallista shishito-paprikoita
2 rkl oliiviöljyä 
merisuolaa myllystä

Kuumenna öljy paistinpannulla. Lisää shishitot kokonaisina pannulle ja pyörittele niitä kuumassa öljyssä hetki lastalla. Ota pois levyltä, kun paprikat saavat ihan hieman väriä ja rypistyvät jonkin verran. 

Mausta paprikat reilusti suolalla ja tarjoile heti. Ne ovat parhaita napsittuna käsin siten, että pidät kiinni varren tyngästä ja herkuttelet tällä otteella muun osan paprikaa suuhun.  

Ei kommentteja: