29.3.11

Todellisena haasteena pistaasimacaroonit


Huomautus: teksti hieman sivuaa aihetta, mutta macaroon-pakkomielteeni vuoksi aihe oli pakko ottaa blogiin mukaan.

Ihastuin ja sitten heti rakastuin noin vuosi sitten. Nimittäin ranskalaisiin macaroon-marenkileivoksiin. Jep, ne ovat kovin trendikkäitä Euroopassa tällä hetkellä - ja minähän olen myönnettävästi trendien vietävissä. Mutta kun ne ovat yksinkertaisesti niin suussasulavia, kauniita ja jotenkin vaan niin herkkiä.

Olin kärsimättömänä odottanut, että pääsisin kakkuguruserkkuni kanssa kokeilemaan näiden melko hintavien ihanuuksien valmistamista itse. Se päivä koitti viimein. Nyt ymmärrän miksi ne ovat kalliita. Työvaiheita on monia ja siihen kuuluu piinaavaa odottelua, jännitystä ja stressiä. Ja vaikka kuinka sitä jännittää, stressaa ynnä muuta, lopputulos on kuitenkin myös riippuvainen ilman kosteudesta, munien iästä ja niin edelleen.

Kyllä, vaikeaa se oli. Teimme erään ohjeen mukaan macarooneja versioina pistaasi-lime (värinä vihreä) ja manteli-suklaa (värinä persikka). Pistaasi-limet onnistuivat makunsa puolesta (vaatimattomasti) lähes täydellisesti. Osa sai ulkonäöstä arvosanaksi 9-, osa puolestaan ehkä 7.

Manteli-suklaat onnistuivat hieman kehnommin. Ohjeessa puhuttiin isoista munista, ja tämän kääntäminen tässä kohtaa pieniksi muniksi meni hieman yläkanttiin. Yleisarvosana 8-.

Molemmat kokit, jotka melkoisen jännittyneinä syöksyivät uunille tasaisin väliajoin seuraamaan leivonnaisten kohoamista (nousevatko suoraan, tarpeeksi, tasaisesti) totesivat urakan päätteeksi, että täydellisen kotona valmistetun macaroonin hionta jatkuu.

Asiat, jotka tehdään toisin ensi kerralla:

1. pursottaessa syntyviä "hiippoja" ei kannata tasoittaa veteen kastetulla sormella
2. munien määrän pitää olla tarkkaan mainittu ohjeessa
3. kokeiluun otetaan toinen ohje.

Onko kenelläkään kokemuksia macaroonien valmistamisesta? Kaikki vinkit otetaan kiitollisna vastaan. En nyt referoi käyttämäämme ohjetta, koska olen vakuuttunut, että se ei ollut paras mahdollinen. Eri vaiheista kuitenkin tässä pieni kuvakooste.

Pistaasimacaroonit vaihe vaiheelta

1. Pistaasien jauhaminen hienoksi jauheeksi.


2. Munanvalkuaisten vatkaaminen kovaksi vaahdoksi


3. Jauhettujen pistaasien, tomusokerin ja vihreän värin sekoittaminen valkuaisvaahtoon.


4. Pursottaminen. Mikä tuntuu olevan mahdotonta ilman, että pursotinta irroittaessa muodostuu "hiippa".


5. "Hiippojen" tasoittaminen ja uunipellin napakka pöytään hakkaaminen ilmakuplien poistamiseksi ennen paistamista.


6. Uunissa kohoavien macaroonien hysteerinen kyttääminen.



7. Lime curdin maistelu ja sen jälkeen levittäminen samankokoisten macaroonien puolikkaiden väliin.


8. Macaroonien tarjolle asettelu siten, että "hiipat" ja muut epäkohdat ovat mahdollisimman hyvin piilossa.


9. Naama tyytyväisellä virneellä varustettuna valmiiden macaroonien maistelu. Ei kuvamateriaalia saatavilla.

7 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Ihanaa! Mä ajattelin kanssa kokeilla näitä, mutta nyt on hyvät ohjeet tarjolla. Kiitos Miina!

Anonyymi kirjoitti...

Minusta ovat tosi kauniin näköiset! Ettei vain itsekritiikkiä löydy turhankin paljon?

Miina kirjoitti...

Juu, näihin kuviin kyllä löytyi hyvinkin nättejä yksilöitä. Ja, mikä tärkeintä, maku oli mitä mainioin niissä ei-niin-näteissäkin.

Kaisu, jos löydät jonkun hyvän ohjeen jolla onnistuu paremmin kuin villeimmissä macaroonin valmistus -unissa, niin kerro mullekin! Aion taas kyllä testata pian uudelleen.

Ulla kirjoitti...

Olipa hauska kuvaus meidän hommista!
Jatkoin asian tutkimista sessiomme jälkeen ja löysin ohjeita, joissa kaikki aineet on ilmoitettu grammoina. Samoin jossain sanottiin, että hiippaa ei muodostu, kun massa on koostumukseltaan oikea... mistähän senkin tietää?
Täytyy jatkaa kokeiluja. Lime curd on kyllä ehdoton täyte :)
Kyllä ne jonain päivänä onnistuvat täydellisesti, ainakin taas muutama kappale ;)

Miina kirjoitti...

Hienoa, kerro jos kokeilet joskus sillä ohjeella. Voisin sitten minäkin kokeilla, niin nähdään miten samanlaisia tai erilaisia tuloksia tulee...

Ja kyllä, ne lime curd & pistaasimacaroonit olivat vaan niiiiin hyviä.

Ulla kirjoitti...

Ilman muuta kerron kuinka onnistuivat. Enkä muuten ole mikään kakkuguru!

Miina kirjoitti...

No kyllähän olet! :)